Flunssa ja treenitauko

  Hei!

 Kävipä sitten niin, että flunssa iski taas minuunkin... Ensin sairastuin minä kurkkukipuun ja keuhkoista kumpuavan yskään, sitten tuli tytöillemme vatsatauti. Nyt on aikalailla viikko sairasteltu ja mieli tekee niin salille. Mutta salille vasta sitten kun on täysin parantunut ja ensin hieman aloitellut liikkumista lenkkeillen. Eli terveellistä ruokaa ja malttia liikunnan aloittamiseen! Toivon niin, että seuraavaa tekstiä kirjoittaessani saisin kirjoittaa ulkoilusta ihanassa talvisäässä  :)

Harmaiden päivien piristystä!

    Hei kaikille 😊

  Kyllä on ollut harmaa ja loskainen viikko. Ilokseni olen huomannut, kuinka paljon liikkuminen lisää pirteyttä ja jaksamista. Tämä viikko on otettu hieman kevyemmin salitreenien suhteen, sillä huomasin, että lihakset ovat olleet väsyneet. Keppijumppa avaa hyvin hartioiden seutua, joka helposti jumiutuu istumatyössä. Salilla treenatessa tulee todella hyvä olo, sillä siellä ei vain yksinkertaisesti onneksi pysty miettimään mitään ns. ylimääräistä, vaikkapa työasioita. Täytyy myöntää, että on ollut haasteellista kammeta itsensä lenkille, kun sataa ja on pimeää. Onneksi toinen koiristamme  on aina valmis lähtemään mukaani 😀 Ja niin sitä on ulkoilu, satoi tai paistoi, oli pakkasta tai leudompaa. Vaatetta vain sen mukaan päälle ja hyvä mieli on lenkin jälkeen kyllä taattu!

  Ensi viikolla ajattelin käydä salilla syvävenyttely- tunnilla. Kerron sitten millaista siellä oli. Olen asennoitunut niin, että kehonhuoltoon täytyy panostaa paljon. Tämän projektin lentävän alun jälkeen kaikki on nyt tasoittunut. Fyysisesti ja henkisestikin olo on mainio ja kaikki tuntuu olevan tasapainossa. Tämä on kyllä hyvän mielen treenausta! Ruokaesimerkit on maisteltu läpi ja kaikki maistuvat oikein hyviltä. On tullut "ahaa"-elämys sen suhteen, paljonko mitäkin tässä vaiheessa syödään ja kuinka useasti. Itseasiassa on ollut hyvinkin helppoa tehdä ruuat niin kotiin, kuin töihinkin. Eli rennoin mielin viikonlopun viettoon 😋

-Nina-

Itsenäiset treenit ja karjuva isonälkä!

    Ensimmäiset itsenäiset treenit sujuivat vähän fiilistellessä ja uudella salilla totuttautuessa laitteisiin. Kuitenkin tehokas treeni tuli tehtyä ja lisäksi oli viikolla lenkkeilyä raikkaassa talvisäässä. Ja kuten arvelinkin ja hieman pelonsekaisin tuntein odotinkin, myöskin nälkä yllätti.
Alkuviikosta oli myös päänsärkyä, sekava olo ja migreenikohtauskin pamahti töissä päälle (meni nopeasti ohi). Nyt olo alkaa jo tottua tähän vähähiilariseen ruokavalioon ja vaikka en vaakaa kyttää, niin pikaisesti siinä kävin ja lähes pari kiloa kevyempänä pomppasin siitä pois :D Tästä sain siis motivaatiota lisää ja jaksamista juuri näihin haasteellisiin hetkiin.

   Eilen sitten lähdin illalla salille. Treenaamiseen oli hyvin kuitenkin virtaa ja heti alun jälkeen oli selvää, että treenistä tulee kova. Ja kyllä, se ähinä ja puhina lähti minusta viimeisiä toistoja tehdessä ja otsasuoni oli metrin mittainen. Jalkaprässissä 50kg enemmän painoa, kuin mitä ensimmäisellä treenikerralla! Kaikkiin sai helposti laittaa lisää painoja. Eli täydellisesti on lihasmuistissa salitreenaaminen.

   Siellä treenatessa ajattelin kuinka hyvin Vera on minut opettanut alkulämmittelyihin ja keppijumppaan, puhumattakaan liikeradoiltaan puhtaisiin turvallisiin suorituksiin. Oli melkoisen loisto-olo kun palasin kotiin. Normaalia pientä lihastuntemusta, mutta mikään lihas ei ole hurjan kipeänä. Viikonloppuna nautittiin jälleen maukkaasta ja terveellisestä ruuasta, jonka ohje alla :)

  Tähän herkulliseen kasvispataan laitettiin keitettyä kukka-ja parsakaalia, härkäpapua, paprikaa ja mifua. Lisäksi mausteita oman mielen mukaan ja uuniin +200c. Ja samalla hoituivat myös eväät lounaalle töihin. Ja lapsille uuniin tehtiin herkullinen lihamakaronilaatikko, valmistus sujui siinä samalla.
  Olen entisenä vannoutuneena lihan syöjänä ollut keväästä lähtien aika lihattomalla ruualla. Vähän kanaa ja kalaa olen syönyt, mutta kyllä voiton vie esim.tuo härkäpapu jo ihan helppoutensakin vuoksi. En voi kun suositella!

- Nina-

Alkukartoitus ja InBody-mittaus

   Treffattiin sitten Veran kanssa eräänä perjantaina Keravan Fittnesspa-salilla. Ensimmäisellä käynnillä juttelimme projektin kulun läpi, niin toiveet kuin huoletkin. Oli taas yhtä ihana tavata Vera pitkästä aikaa ja tietysti tuo tuleva InBody-mittaus ja "ensimmäinen" treeni jännittivät ihan kovastikin. Mietin kuumeisena, että mitähän tämän 10kk salittoman ajan aikana onkaan tapahtunut... Ja tapahtunut oli. Paino oli noussut joitakin kiloja, mutta mikä veti eniten sanattomaksi, oli rasvan määrä kehossa. Rasvaa pudotettavana reilut 19kg! Vuoden 2015 lopussa tulos oli 10kg. Eli helpolla kaiken saa takaisin.

Alkujärkytyksen jälkeen tulin siihen tulokseen, että töitä asian eteen pitää tehdä ja paljon, mutta kun näitä mittauksia tehdään useammin, ruokavalio on kohdillaan ja sitä seurataan, niin varmasti tuloksiakin syntyy. Julkaisen jatkossa seuraavatkin mittaukset tänne katsottavaksenne.

Kuten aiemmin olen jo todennutkin Veran kanssa treenaaminen on hyvin mukavaa, eikä naurulta voinut tälläkään kertaa välttyä ja treenit sujuivatkin hienosti. Illalla jo alkoi tuntua lihaksissa tuttu tunne...lihasväsymys. Enteilee sitä, että seuraavana päivänä ollaan aika hellinä lihaksiston suhteen. Ja niin kävikin. Neljä päivää meni palautuessa ja tällä välin tein vain peruskävelylenkkejä, jotka rentouttivatkin hyvin. Mutta salitreenit olivat nyt aloitettu!

-Nina-

Slowlaiffaamista ja hyvää fiilistä!

 
    Olen 34v. Toimistotyöläinen ja kolmen teini-ikäisen nuoren äiti. Perheeseeni kuuluvat myös rakas avomieheni ja kaksi ranskanbulldoggia. Olen jo pidemmän aikaa miettinyt "rauhoittumista" ja nauttimista elämästä ihan uudella rauhallisella tavalla. Jotenkin aina olen ajautunut hektisyyteen ja aikataulutettuun elämään niin työn, harrastusten kuin vapaa-ajankin kanssa. Ensimmäisen askeleen asian toteuttamiseksi otin 2014 Joulun alla, kun päätin että kroppa on saatava kuntoon. Mielestäni terve sielu vaatii terveen ruumiin. Silloin otin ensimmäisen kerran yhteyttä Veraan ja tapasimmekin heti Joulun jälkeen. Siitä alkoivat treenit salilla.

   Vuosi 2015 meni aikalailla salitreeneissä, mutta loppuvuotta kohti mentäessä tapaamisten harvetessa Veran kanssa, työkiireiden ja sairastelun vuoksi, loppuvuosi oli kyllä aika treenitön. Sieltä jäi kuitenkin elämäntavaksi terveellinen ruoka, jota ollaankin syöty. Ruokamme koostuu luomuruuasta, eikä punaista lihaa mieheni kanssa syödä, lapset syövät toki "vapaammin".

   Se miksi, olen nyt tässä "projektissa" mukana on jatkaa siitä mihin jäimme. Ja jotenkin ruoka-asian jo ollessa melko hyvällä tasolla kuvittelen olevan helpompi jatkaa salin puolella, ihan tosissaan treenaten. Tässä lokakuun aikana flunssan kourissa on herännyt muutamia mietityttäviä asioita tähän projektiin liittyen; Tuleeko herkutteluhetkiä kuinka helposti? Onko varma, että jaksan treenata uudella tarkkaan laaditulla ruokavaliolla ja treeniohjelmalla? Kuinka estämme sitten sen, etten kasva lisää lihastreenien aikana? Saanko liikkua enemmän, kuin mitä treeniohjelmaani kuuluu?

   Näitä asioita ja elämän ihmeellisyyksiä on pureskeltu nyt niin kirkossa, lenkillä ja työmatkoillakin. Veran ollessa jo ennestään tuttu ihminen, olen aivan varma, että juuri hän ihmisenä osaa auttaa näissä kysymyksissä ja uusissakin, joita matkan varrella ilmaantuu. Kuitenkin ykkösenä on oma hyvä fiilis, tämä onnellinen olo saa jatkua treenin aloituksesta huolimatta ja varmasti se sitä myöten vielä lisääntyykin. Mahdollisimman vähän aikatauluja, ei stressiä, kiirettä, pakkoa... nauttimista kaikista ihanista pienistä asioista, joita on hurjasti ja lisää uusien päivien myötä tulee. Tästä ja myös haastavammista hetkistä, sekä projektin etenemisestä blokkaan jatkossa täällä. Ajattelin myös jakaa kaikkia hyväksikoettuja treeni-ja ruokavinkkejä ja tartuttaa muillekin liikkumisen ja positiivisen ajattelun mallin :)

  - Nina-